Asuinkerrostalojen energiankulutus vaihtelee paljon mm. rakennusvuoden ja ilmanvaihtojärjestelmän mukaan. 1950–1990-luvuilla valmistuneiden kerrostalojen lämmitysenergiankulutus on usein suurta. Tätä vanhemmat paksuseinäset ja tiilirunkoiset sekä toisaalta uudet kerrostalot kuluttavat vähemmän lämmitysenergiaa.

Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen pienentyessä lämpimän käyttöveden ja sähkön suhteelliset osuudet kasvavat. Passiivitaloissa osuudet voivat mennä lähes tasan.

Korjausrakentaminen on usein vähähiilisempi vaihtoehto kuin kokonaan uuden talon rakentaminen. VTT:n seurantatutkimuksen mukaan suomalaisissa korjatuissa asuinkerrostaloissa on onnistuttu vähentämään käytönaikaisia hiilidioksidipäästöjä 30–70 %. Uusiutuvilla energiamuodoilla on hankkeissa ollut suuri merkitys.

Eri aikakausien rakennuksille ja rakenteille on valittava niille parhaiten soveltuvat korjausmenetelmät. Kun naapuritaloyhtiöt toteuttavat korjaustoimenpiteet yhdessä, kustannukset pienenevät ja rakennukset pysyvät yhtenäisemmän näköisinä.