Rakennukset aiheuttavat noin 30 % Suomen hiilidioksidipäästöistä ja 32 % energiankulutuksesta. Olemassa olevien talojen energiatehokkuuden parantaminen on yksi merkittävimmistä tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä. Talojen käytönaikaisia päästöjä voidaan pienentää vähentämään erilaisilla korjaus- ja muutostoimenpiteillä 30–70 %. Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin samoin kuin lämmityksen ja ilmanvaihdon tasapainotus vähentävät ostoenergian tarvetta ja päästöjä huomattavasti.
Erilaisten korjaustoimenpiteiden vaikutuksia lämmitysenergian kulutukseen tyypillisessä asuinkerrostalossa (pientaloissa vähennykset ovat samaa luokkaa):
Olemassa olevien talojen energiatehokkuuden parantaminen on yksi merkittävimmistä tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Niin taloyhtiöt kuin yksityishenkilötkin voivat hakea ARA:n avustusta asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen .
Energiatehokkuutta kannattaa parantaa, jos korjaat muutenkin. Lisäksi rakentamismääräyksetedellyttävät energiatehokkuuden parantamista luvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Esimerkiksi jos joudut uusimaan vesikaton, kannattaa samalla parantaa yläpohjan lämmöneristyskykyä ja varata mahdollisuus esimerkiksi aurinkopaneeleihin ja aurinkokeräimiin. Korjaamisen yhteydessä tehtävän energiatehokkuuden parantamisen hyöty menetetään vuosikymmeniksi, ellei korjausten yhteydessä mahdollisia energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä tehdä samassa yhteydessä.
Eri aikakausien rakennuksille ja rakenteille on valittava niille parhaiten soveltuvat korjausmenetelmät. Energiatehokkuuden parantaminen on vaativa toimenpide, joka edellyttää aina asiantuntijaa ja osaavaa suunnittelijaa. Usein on järkevää parantaa rakennuksen energiatehokkuutta vaiheittain, muiden korjausten yhteydessä. Toimenpiteet yleensä vaativat rakennusluvan tai toimenpideluvan.
Talo on kokonaisuus, jossa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä ja ulkovaipan rakenteet vaikuttavat toisiinsa. Jokainen talo ja sen asukkaat ovat yksilöllisiä, ja suunnittelu tulee räätälöidä kunkin lähtötilanteen mukaan. Vanhassa talossa kannattaa asua vuosi ennen kuin ryhtyy korjaustoimiin ja pohtia, mitkä toimet ovat tarpeellisia. Kuuntele, tarkkaile ja ymmärrä taloasi.
Remontissa, kuten kaikessa rakentamisessa, kuluu aina luonnonvaroja ja syntyy päästöjä. Siksi turhaa purkamista tulee välttää ja kierrättää purkumateriaalit ja osat mahdollisimman tarkkaan. Jos uusiin materiaaleihin ja osiin päädytään, kannattaa ilmastonäkökulmasta suosia uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja, kierrätettäviä ja mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita.
Aiheesta lisää:
- Taloyhtiön energiakirja
- Ympäristöministeriön korjaustietoportaali
- Ympäristöministeriön Energiahukka-sivusto
- Oulun rakennusvalvonnan korjausrakentamisen ohjekortit
- Museoviraston korjausohjeita
- www.teeparannus.fi
- Vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki
- Energiatehokkuuden parantaminen rakentamismääräyksissä