Ilmalämpöpumppu on edullinen, helppo hankkia ja nopea asentaa. Se onkin yleisin tapa hyödyntää uusiutuvaa energiaa niin omakotitaloissa, rivitaloasunnoissa kuin mökeillä. Ilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä ja sisäyksiköstä, joka puhaltaa lämpöä huonetilaan. Ulkonäkösyistä ulkoyksikön voi kätkeä säleikön taakse, mutta tällöin sen teho kärsii hieman. Aivan makuuhuoneen ikkunan viereen ulkoyksikköä ei kannata asentaa, sillä se pitää vaimeaa hurinaa.
Ilmalämpöpumppu leikkaa sähkö- tai öljylämmitteisen talon päästöjä kustannustehokkaasti.
Ilmalämpöpumppu ei yleensä Suomessa yksin riitä rakennuksen lämmönlähteeksi, mutta varsinkin sähkölämmitteisissä rakennuksissa se pienentää lämmittämiseen tarvittavan ostoenergian tarvetta 50–60 % ja samassa suhteessa pienenevät lämmityksen kustannukset sekä päästöt. Yli 20 asteen pakkasilla ilmalämpöpumpun toiminta heikkenee oleellisesti. Leutoina talvina ilmalämpöpumppu voi Etelä-Suomessa tuottaa omakoti- tai rivitaloasunnon kaiken tarvitseman lämmitysenergian – kylpyhuone- ja wc-tiloihin tai kovin sokkeloiseen asuntoon lämpö ei leviä.
Ilmalämpöpumpun asennus tulee teettää ammattilaisella ja työlle kannattaa pyytää takuu. Väärin asennettu pumppu voi jopa lisätä sähkönkulutusta. Ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on lyhyt, 2–7 vuotta, mutta vaihtelu on suurta.
Tuotetun lämmön hiilijalanjälki on 50–60 g CO2/kWh luokkaa.