Kaupunkiviljelystä on parhaimmillaan merkittävää hyötyä luonnon monimuotoisuudelle. Se lisää kaupunkien omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä pitää yllä viljelytaitoja. Kaupungissa viljeltyjen tuotteiden kuljettamisen päästöt ovat pienet ja omalla palstalla voi viljellä luomuna. Maan kanssa puuhastelu vahvistaa luontosuhdetta ja tätä kautta myös yksittäisten kansalaisten tahtoa suojella ympäristöä. Kaupunkiviljely lisää asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä.
Kun viljelypaikalla kasvattaa eri aikoihin kukkivia kasveja, pölyttävien hyönteisten ja näiden siivellä muidenkin eliöiden monimuotoisuus kaupungeissa lisääntyy. Kaupunkiviljelyssä kannattaa suosia perinteisiä maatiaislajikkeita, sillä istutuksilta villiintyvät vierasperäiset lajit ovat uhka paikallisille, alkuperäisille lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkien viljelypalstoilla on pienilmastoa tasaava vaikutus: kaupunkivihreä viilentää paahteista kaupunkia ja pidättää rankkasateiden vesiä.
Kaupunkivihreä viilentää paahteista kaupunkia ja pidättää rankkasateiden vesiä.
Kaupunkiviljelyä voi harjoittaa melkein missä vain: asunnossa, parvekkeella, pihalla, katolla, puistossa jne. Puutarhapalstat ja siirtolapuutarhamökit ovat Suomessa perinteinen kaupunkiviljelymuoto.
Mikäli et vielä ole kaupunkiviljelijä, voit
- kokeilla esimerkiksi yrttien (basilika, oregano), paprikan, chilin, tomaatin tai vaikkapa kesäkurpitsan viljelyä parvekkeella koristekasvien lisäksi. Myös kaupan ruukkusalaatit ja yrtit tuottavat yleensä ylimääräisen sadon tai pari, kun ne istuttaa multaan tai vain mukiin, jossa on vettä. Yrtit houkuttelevat pölyttäjiä.
- ehdottaa istutuslaatikoita tai palstoja taloyhtiösi pihalle tai katolle. Kohopenkki helpottaa työskentelyä ja sopii maantasolla viljelyä paremmin liikuntarajoitteisille.
- ehdottaa marjapensaita tai hedelmäpuita taloyhtiösi pihalle.
- vaikuttaa kuntasi viljelymahdollisuuksien lisäämiseen.