Huolla ilmanvaihto

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmän moitteeton toimiminen takaa viihtyisän ja terveellisen sisäilman sekä ehkäisee kosteusongelmia – ilmanvaihdon mukana liika kosteus poistuu asunnosta. Toisaalta ilmanvaihdon kautta 20–40 % sisäilman lämmöstä menee harakoille, ja ilmanvaihdon toiminnan tarkistamisella ja huollolla voi säästää jopa 5 % taloyhtiön käyttökuluissa. Samalla pienenee hiilijalanjälki. 

 Ilmanvaihdon toiminnan tarkistamisella ja huollolla voi säästää jopa 5 % taloyhtiön käyttökuluissa


Ilmanvaihdon toimintaa voi arvioida esimerkiksi, pysyykö poistohormin suulle asetettu A4-paperiarkki paineen imun voimalla kiinni venttiilissä tai tuntuuko sisäilma tunkkaiselta aistinvaraisesti. Huono ilmanvaihtuvuus heikentää sisäilman laatua ja liian voimakas ilmanvaihto haaskaa energiaa ja näistä syistä järjestelmä pitää aika ajoin mitata ja säätää.

Erilaisia vaihtoehtoisia järjestelmiä on useita, ja niissä kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Ennen 1960-lukua valmistuneissa taloissa on usein painovoimainen ilmanvaihto, 1960-1970-luvuilla koneellinen poisto oli vallitseva ja 1990-luvulta alkaen koneellinen tulo-poistoilmanvaihto on ollut yleisin. 

Koneellinen lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto on energiatehokkain, mutta sen lisääminen vanhempiin rakennuksiin voi olla ongelmallista, sillä ilmanvaihtokoneen aiheuttama alipaine saattaa imeä epäpuhtauksia seinärakenteista sisäilmaan. Samoin tilan löytäminen ilmanvaihtokanaville voi olla haasteellista.

Koneellinen ilmanvaihto kuluttaa sähköä, mutta kuluvan sähkön määrä on aina pienempi kuin mitä lämmöntalteenotolla saadaan lämpöenergiaa talteen. Vanhat, massiivirakenteiset ja painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivat asuinkerrostalot ovat usein yllättävän energiatehokkaita.

Aiheesta lisää:

Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissataloissa poistoventtiilit ja ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa ja säätää sekä tarkistaa ettei korvausilmareittejä ole tukittu eristeillä tai ne eivät ole jääneet tapetin alle. Esimerkiksi rintamamiestaloissa tuloilmaventtiilit saattavat puuttua, ja tällöin ne kannattaa lisätä jokaiseen huoneeseen.

Kaavio painovoimaisesta ilmanvaihdosta

Vanhojen talojen portaikon avartaminen saattaa sekoittaa painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan, jolloin alakerran likainen ilma kulkeutuu yläkertaan.

Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttö edellyttää omatoimisuutta (venttiilien säätöä lämpötilan mukaan, ikkunatuuletusta kesällä jne.), mutta oikein suunniteltuna, mitoitettuna ja käytettynä se on vaihtoehto, jonka poistoilman mukana karkaavaa lämpöenergiaa voi kompensoida. 

Ilmanvaihtohormit tulee puhdistaa  ja tarkistaa säännöllisesti. Taloyhtiössä kannattaa laatia yhteiset ohjeet asukkaille ilmanvaihdon käyttöä ja kunnossapitoa varten.

Aiheesta lisää:

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa kone poistaa likaisen ilman poistoilmakanavia pitkin ja korvausilma tulee esimerkiksi ulkoseinä- tai ikkunan rakoventtiilien kautta sisälle.

Tietyn aikakauden rakennuksissa korvausilma tulee ikkunoiden tiivisteisiin jätettyjen rakojen kautta. Ikkunoita uusittaessa ja tiivistettäessä onkin syytä varmistaa tuloilmareittien säilyminen. Energianäkökulmasta koneellinen poisto on huonoin ratkaisu: kone kuluttaa sähköä ja puhaltaa lämpimän sisäilman ulos.

Kaavio koneellisesta poistoilmanvaihdosta

Lämmön talteenottimella tai poistoilmalämpöpumpulla voidaan saada osa poistoilman lämmöstä talteen. Lämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi tilojen tai käyttöveden lämmityksessä.

Mikäli ikkunat joudutaan vaihtamaan koneellisen poiston talossa, on ensiarvoisen tärkeää suunnitella korvausilmareitit riittäviksi. Ulkomelu ja auringon sisäilmaa lämmittävän säteilyn määrän pienentäminen on otettava huomioon suunnittelussa.

Aiheesta lisää:

Koneellisessa tulo-poistojärjestelmässä on yleensä lämmön talteenotto, ja jos ei ole kannattaa sellainen lisätä. Lämmön talteenottolaitteessa lämmin poistoilma ja viileä korvausilma risteävät lämmönvaihtimen kennostossa ja lämpö siirtyy fysiikan lakien mukaan lämpimästä kylmään ilmaan.

Näin saadaan 70–90 % lämmöstä takaisin. Ilmavirtojen välissä on ohut levy, joten raitis ja likainen ilma eivät sekoitu. 

Kaavio koneellisesta ilmanvaihdosta

Aiheesta lisää: